Marko Terviön blogikirjoitus Supertähtitalous heinäkuulta pohjautuu hänen viimesyksyiseen luentoonsa ja käsittelee esiintyjämaailman tähtitaivasta taloustieteen näkövinkkelistä. Jos et heti ehdi artikkelin pariin, kerrottakoon sen ajatuksista hieman siten, kuin allekirjoittanut asian kirjoituksen luettuaan ymmärtää.
Supertähtiaikakauden synnyn taustaa
Supertähtien syntyyn liittyy monia yhteiskunnallisia mullistuksia, joista varallisuuden kasvu ja ajankäytön muutokset ovat eittämättä hyvin merkittäviä. Viide on ns. ylellisyyshyödyke ja me vapaa-ajalla ja vauraudella hemmotellut nykyihmiset voimme edesauttaa artistien täyhteyteen nousua kuluttamalla viihdettä monipuolisesti. Joskus aikanaan arvostettuja artisteja pääsivät katsomaan ne harvat ja valitut, joilla oli riittävästi varallisuutta lähteä seuraamaan live-esitystä - nyt superstaraa voi fanittaa lukuisissa muissa formaateissa huokeaan hintaan.
Tekniikan kehitys avasi rajattomat mahdollisuudet esimerkiksi elokuvateollisuudelle ja musiikkimaailmalle. Musiikkipuolella etenkin sähköinen äänentoisto mullisti esiintyjien maailman: enää ei tarvinnut miettiä, kantaako oma ääni kolmeen vai kolmeenkymmeneen penkkiriviin. Yleisömäärää saatettiin alkaa kasvattaa ja kuten tiedämme, nykyään isoilla stadionikeikoilla saattaa olla kymmeniä tuhansia faneja.
Eikä tässä vielä kaikki: samaa keikkaa saatetaan seurata ympäri maailmaa livelähetyksenä tietokoneella, radiossa tai televisiossa. Taltioinnista voi nauttia yhä uudestaan. Fanittaminen onnistuu ajasta ja paikasta riippumatta. Kun tähän lisätään musiikin äänitemyynti levyinä ja muina formaatteina, sähköisen latauksen mahdollisuudet sekä oheistuotteet kotikaraokelevyistä t-paitoihin sekä esimerkiksi kaikki tekijänoikeuskorvaukset, kilisee artistin sekä tuotantokoneiston kassaan tuloja myös silloin, kun artisti ei seiso yleisön edessä.
Skaalautuus edellytyksenä supertähteydelle
Käytännössä vain esiintyjä, joka kokonaispakettina mahdollistaa monipuolisen konseptoinnin, voi kasvaa supertähdeksi. Taloustieteessä puhutaan skaalautuvuudesta: hyvin skaalautuva konsepti kasvattaa liiketoimintaa monelta suunnalta hallitusti ja moninkertaistaa siitä saatavan hyödyn siksi, että yhden henkilön tuotannon jakeleminen valtavalle ihmismäärälle huokein kustannuksin on mahdollista. Supertähti on siis erinomaisen skaalautuvaa sorttia.
 |
| Rockin pioneerin, Chuck Berryn tähti St. Louisin Walk of Famella |
Verrattuna ns. vanhojen tähtien tähteyteen nousuun, on taival huipulle tänä päivänä monimutkaisempi. Ääniteteollisuuden ensimmäisiin superaaltoihin päässeet hittiesiintyjät - elävät ja kuolleet - tienaavat edelleen elämään jääneellä klassikkomusiikillaan. Klassikoiden, elämään jäävien hittien synnyllä on valtaisan suuri merkitys supertähtenä pysymiselle. Kaikki tuntevat Beatlesit, Rollarit, Kissit ja Madonnat ja myös näistä artisteista ovat edelleen valmiita maksamaan eikä samalle tasolle noin vain nousta. Ihan joka päivä ei juuri siksi synny 2000-luvun supertähtiä, kuten Lady Gaga, joka Forbesin mukaan tienasi vuonna 2011 90 000 000 Yhdysvaltain dollaria (Forbesin artikkeli 2011 parhaiten tienanneista artisteista täällä ja samalla voit tsekata jutun vuoden 2012 menestyjistä täältä).
 |
| Elvis Presley on edelleen supertähti, Graceland on fanien pyhiinvaelluskohde |
Riittääkö lahjakkuus ja sitkeä treenaaminen?
Supertähtialan erityispiirre on se, etteivät huippukyvyt ole kloonattavissa, mutta pelkällä huippukyvyllä ei käytännössä synny supertähteä. Taloudellisessa mielessä ainutlaatuisestakaan lahjakkuudesta tai hämmästyttävästä sitkeydestä harjoittelussa ei ole hyötyä, mikäli yleisö ei ole valmis käyttämään roposiaan juuri tähän artistiin. Jos puhutaan vaikkapa muusikosta tai näyttelijästä, suureen yleisöön vetoavat musiikin lisäksi monet muutkin asiat, joiden takia artistia tahdotaan seurata. Mille artisti näyttää ja mihin hän pukeutuu? Millainen on hänen seuraelämänsä? Missä hän asuu? Mitkä asiat tuovat hänet lehtien palstoille? Supertähdessähän faneja kiinnostavat artistielämän lisäksi arkisimmatkin asiat, kuten se, mitä artisti on nauttinut lounaalla tai se, mitä hän ostaa supermarketista.
