Tähtihaastattelu: Max Fredriksson, Turun Tähti 2011

Muksuna allekirjoittaneen suosikkikirjoihin, niihin joita luin lukuisia kertoja, kuului mm. Houdinin elämänkerran kirjoittaneen ja itsekin taikurina toimineen kirjailija Sid Fleischmanin Hokkuspokkus-perhe (Mr. Mysterious & Co,). Hokkuspokkus-perhe kertoo vankkureilla Yhdysvaltain Keskilännen halki matkaavasta Hackettin taikuriperheestä. Perheen isä on punapartainen ja karismaattinen taikuri, jonka kiehtovassa, salaperäisessä esityksessä lehmät munivat ja kanoja voi lypsää. Turun Tähti 2011 –loppukilpailussa itselleen voiton nappasi Taikuri Max Fredriksson, joka esiintymisellään ja kilpailunumerollaan toi mieleen Hokkuspokkus –perheen taikuuden ja, kuten Turun Tähti 2011 –tuomaristo totesi, myös Houdinin. Nuoresta iästään huolimatta Max on löytänyt taikurina oman polkunsa.

Taikuri Max onkin hoitaja Max

Ulkona sataa lunta, Taikuri Max hörppii kahvia ja kertoo odottavansa innoissaan tammikuuta. Silloin alkavat lähihoitajaopinnot. Tähtäimessä on jo pidempään ollut ensihoitajan tutkinto, mutta pääsykriteerien kohdalla ei taikuudesta ole ollut iloa ja niinpä tavoitteeseen päästäkseen Maxin oli otettava kiertotie käyttöön ja haettava ensin suorittamaan lähihoitajan tutkintoa. Taikurimme tavoitteena on suorittaa matkan varrella valmiiksi lisäksi myös ylioppilastutkinto, se mahdollistaa tulevaisuudessa lääkäriopinnot. Mistään hetkellisestä päähänpistosta ei ole kyse, sillä herra on muutaman vuoden ajan kerännyt monipuolista työkokemusta hoitoalalta vanhusten ja kehitysvammaisten parissa. Entäs se taikapuoli?

Taikuri Max & kortit marraskuussa 2012

Abrakadabra, olet taikuri!

Taikuus ei ole suinkaan jäänyt eikä hän sitä ole opintojensa alettuakaan jättämässä, taikurikeikkaa Max on tehnyt säännöllisesti ympäri vuoden mitä erilaisimmissa tilaisuuksissa yksityistilaisuuksista festivaaleille. Syyskauden erikoislaatuisimpiin estradeihin lukeutunee Turun Erotiikkamessut, jossa Taikuri Max teki juuri tähän tilaisuuteen räätälöityjä, pikkutuhmia temppujaan päälavalla. Mutta mistä kaikki oikein alkoi? 

Ensimmäinen näytös: Viisivuotias Max näki taikuri Iiro Seppäsen televisiossa ja tahtoi taikoa. Äidin silkkihuivi sai kyytiä, kun Max  päätti kadottaa pienen leikkiukkelin. Jotain kummaa todella   tapahtuikin, koska ukkeli katosi huivista – joskaan ei pikku-Maxin taikuuden ansiosta, vaikka hän ainakin vuoden päivät näin uskoikin. Tästä kului useampia vuosia taikuuden seuraavaan lähikontaktiin, taikuuden seuraava näytös koitti vasta yläasteen alussa. Seiskaluokkalainen kohtasi saaristossa esiintyneen, Suomen Taikurit ry:n puheenjohtaja Kim Wistin ja vaati saada taikuusopetusta. Pian Max seisoikin Suomen Taikurit ry:n edessä koe-esiintymisessä, jäseneksi voi päästä vain tätä kautta. Temppu ei mennyt ihan putkeen, joten jäsenkokelas toisti raadin edessä temppua sitkeästi viisi kertaa. Viidennellä yrittämällä Max sai tempun onnistuneesti kasaan ja hänelle myönnettiin ns. noviisijäsenyys.

Turun Tähti 2011 toimi ponnahduslautana

Ensimmäisen viralliseksi esiintymiseksi luettavan keikkansa Max teki Suomen Autojoukkokillan edessä kolehtipalkalla ja palaute esityksestä oli kaikin puoli kannustavaa. Turun Tähti 2011 –kilpailun, joka oli muuten Maxin ensimmäinen kykykilpailu, Max mainitsee erittäin tärkeäksi etapiksi matkan varrella, sillä kisan myötä hän sai kasvonsa ja nimensä näkyviin. Keikkoja alkoi tippua mukavaan tahtiin. Tällä hetkellä Max tekee sekä nopeatempoista katutaikuutta että ns. salonkitaikuutta, monipuolisuus on valtti. Facebook on esiintyjälle oiva, reaaliaikainen viestintäkanava, mutta julkaisua vaille olevat Taikuri Maxin nettisivutkin tullaan näkemään ensi vuoden puolella. Esiintymistilaisuuksia tarjoutuu erilaisiin tapahtumiin lisäksi Turun Sirkuksen kautta.

Max kiittelee Turun Tähti 2011 –kokemustaan. Mukaan lähteminen jännitti ihan vietävästi, mutta kokonaisuutena kilpailu oli hieno ja itsetuntoa kohottava kokemus – ei pelkästään sen voiton takia. 

Turun Tähti 2011 –kilpailun finaalissa Max toi yleisön silmien eteen Suomessa hieman muuta taikuutta harvemmin nähtävää salonkitaikuutta. Oman sisarensa Max oli koulinut viehkeäksi taikurin avustajaksi ja Nightwishin versioiman Walking in the Airin maaginen sävelmatto kuljetti sulavasti sujunutta taikuutta imaisten niin yleisön kuin tuomaristonkin mukaansa. Inspiraatiosta puhuttaessa Max mainitsee nimenomaan musiikin olevan tärkeässä roolissa uuden luomisessa. Musiikkia kuunnellessaan hän näkee mielessään, mitä ja miten hän juuri tietyn kappaleen taustalla soidessa yleisölleen esittäisi. Ja tottahan toki paljon vaikutteita sekä oppia tulee imettyä muilta osaajilta.

Max Turun Tähti 2011 finaalissa

Oppia mestareilta & vertaismentorointia

Suomessa taikuriksi ei voi muodollisesti pätevöityä missään oppilaitoksessa, joten itseopiskelun lisäksi mentoreilla on tärkeä merkitys taikurin oppivuosien aikana. Max mainitsee tärkeäksi tukijakseen vuoden 2005 Ravintolataikuuden Suomen Mestari Lauri Koskisen, mutta kehuu suomalaisten taikurien joukkoa kokonaisuudessaan avuliaaksi, uusia tulokkaita ollaan vilpittömän valmiita neuvomaan ja tukemaan. Kuka tahansa taikuuden tielle halajava voi rohkeasti olla yhteydessä osaajiin.

Vertaismentorointia ja kokemusten vaihtoa tapahtuu paikallistasollakin, Turun Taikameetissä paikalliset taikuuden osaajat kokoontuvat säännöllisesti jakamaan toisilleen tietoa, taitoa ja kokemuksia. Ulkomaisten taikureiden joukosta Max nostaa  omaan tyyliinsä vaikuttaneiksi taikureiksi etenkin  amerikkalaiset Lance Burtonin, Jeff McBriden (molemmat ylistettyjä ja mm. Las Vegasissa pitkällä kiinnityksellä työskennelleitä konkaritaikureita) sekä espanjalaisen, vasta kolmekymppisen, mutta hyvin omintakeiseksi kuvatun Dani Da Ortizin. Olen nähnyt muistaakseni Lance Burtonin taikovan kadoksiin urheiluauton. Mitä Max tahtoisi kadottaa liveyleisön edessä? Tuleva lähihoitajaopiskelija naurahtaa ja toteaa kuulostavansa kliseeltä, mutta henkensä uhallakin hän taikoisi, jos sellainen olisi mahdollista, ilmaan kaikki maailman huumeet.

Turun Tähti 2011 kaivaa laukustaan korkkaamattoman korttipakan ja poseeraa kameralle. Kortit liikkuvat tottuneesti sormissa ja salama räpsähtää. Seuraavina kuukausina tiedossa on breakdance –treenejä, koulutuskirjeitä autistiselle taikurioppilaalle sekä ulkomaanreissu. Ja tietenkin taikuutta, joka ikinen päivä!

Epäonnistumisen pelon voittaminen

Onnistumiset ja epäonnistumiset kuuluvat ihmiselämään, esiintyvä taiteilija tulee niihin molempiin väistämättä törmäämään. Kunnianhimoisuus, tietyn asteinen täydellisyyteen pyrkiminen ja kurinalaisuus ovat esiintyvän taiteilijan, uraa rakentavan ja eteen päin pyrkivän osaajan, välttämättömiä kumppaneita. Omalle inhimillisyydelleen pitää kuitenkin oppia olemaan armollinen.

Rutinoituminen ei ole sama kuin numeron säkenöinnin latistaminen. Sen sijaan numeron osien toisto sekä mielessä että käytännössä siten, että ne lopulta soljuvat kuin itsestään ja istuvat saumatta toisiinsa, antaa tilaa lavasäteilylle. Esiintymisestä tulee tuolloin nautinto. Kunkin esiintyjän täytyy etsiä omat tapansa valmistautua esitykseen kaikessa rauhassa, omaa kulissien takaista valmistautumistaan kuvailee blogissaan moottorisahajonglööri Juha Kurvinen. Kurvisen haastattelua esityksen rakentamisessa huomioitavista asioista tulossa Turun Tähti -blogiin lähitulevaisuudessa!

What would Woody Allen do?

Kaikesta toistosta huolimatta edes hyvin harjoiteltu temppu, liike tai esitys ei aina mene toivotulla tavalla. Lohdutukseksi kerrottakoon, että jokainen ammattiesiintyjäkin kokee joskus vastoinkäymisiä lavalla. Osa mokista on sellaisia, jotka ainoastaan esiintyjä itse huomaa, osan näkee myös yleisö. Laulaja unohtaa itselleen ehkä kaikkein tutuimman biisin sanat tai koomikko osan tekstistään, tanssija ei saa esityksen huippukohtauksessa hyppyynsä siihen tarvittavaa räjähtävää voimaa, erilaisia välineitä esityksessään käyttävän esiintyjän, kuten taikurin tai jonglöörin, varmoista käsistä tippuvat pelikortit/keilat/pallot ja useamman esiintyjän numerossa yhden rytmitys katoaa kesken kaiken.

Epäonnistumista voi käsitellä esityksen aikana eri tavoin ja siihen on vain opittava suhtautumaan ilman, että epäonnistumisen pelko alkaa häiritä esiintymisnälkää. Epäonnistumisen aiheuttamaan, rehelliseen harmistukseen liittyvä postaus sirkusartistien Katerina Repposen & Pasi Nousiaisen blogista löytyy täältä ja epäonnistumiseen suhtautumiseen liityvää pohdintaa Kari Niemisen Sirkusteltta -blogin postauksessa.

Unelmien rakennuspalikoita

Walt Disney on todennut: "All our dreams can come true, if we have the courage to pursue them" ja  "If you can dream it, you can do it". Ja kuten tiedämme, Disney uskoi vahvasti unelmiinsa ja myös toteutti niitä koko elämänsä ajan.

Ilman vastoinkäymisiä Disneykään tuskin joka unelmaansa pääsi toteuttamaan. Matkan varrella oli lukuisia tienristeyksiä, joissa suunnan valinta on saattanut olla vaikeaa ja valituksi on ehkä välillä tullut jopa umpikujilta vaikuttavia reittejä. Unohtamatta sitä, että epäilijöitähän riittää unelmiensa viitoittamana rohkeasti kulkevien tiellä aina. Unelmiensa tavoittelijan ei pidä antaa epäilijöiden äänille valtaa, mutta toki jokaisen tulee olla valmis valmis tekemään töitä unelmiensa toteuttamiseksi. Välillä tilanne vaatii unelmiensa tavoittelijalta myös rohkeutta astua oman mukavuusalueensa ulkopuolelle.

Kaikkihan ei mene aina niin kuin Strömsössä, joten optimismin merkitystä tässä prosessissa ei voi unohtaa. Optimistinen tulevaisuuteen suhtautuminen ei tee ihmisestä haihattelijaa, optimisti vain uskaltaa luottaa tulevaisuuden tuovan mukanaan hyviä asioita. Turun Tähti -kisaan uskaltautuminen voisi olla yksi niistä unelmien rakennuspalikoista, joita ei kannata jättää käyttämättä.

Tanssiryhmä Abovo Exitin "Prison Break" vm. 2010

Turun Tähti on ollut monen esiintyvän taiteilijan uralle tähtäävän ja siitä unelmoivan, lupaavan kyvyn reitillä tärkeä etappi. Kykykilpailut ja open mic -illat antavat kokemusta sekä lavavarmuutta. Turun Tähti -kilpailun perusvire on aina ollut optimistinen ja osallistujia on luotsattu halki kilpailun siten, että jokaisella on mahdollisuus säilyttää optimisminsa loppuun saakka ja myös kilpailun jälkeen. Matkalla unelma-ammattiin Turun Tähti -kilpailu antaa mahdollisuuden päästä esiintymään oikealle yleisölle, testata numeroaan, tehdä omaa lajiaan sekä omaa nimeään tunnetuksi ja saada kokemusta yökerhosta esiintymisympäristönä. Usealle kilpailijalle Turun Tähti -kilpailun ympäristö on ollut mittakaavaltaan suurin estradi, jolla kilpailija on siihen saakka esiintynyt eikä tämän kokemuksen merkitystä voi vähätellä.

Tästä näkökulmasta Turun Tähti -kilpailuun voi tavallaan asennoitua samoin, kuin esiintyville taiteilijoille usein vastaan tuleviin koe-esiintymisiin (audition wikipediassa). Etenkin ulkomaiset tanssiseurueet, sirkusryhmät ja musikaalit järjestävät pääsääntöisesti aina koe-esiintymisen esiintyjiä valitessaan. Suomessakin koe-esiintymisten kautta haetaan avustajia esimerkiksi teatterien musikaaleihin.

Unelmien rakennuspalikoita -postauksen loppuun kerrottakoon yhdestä nuoresta osaajasta, joka on jaksanut uskoa unelmiinsa ja tehnyt niiden eteen myös sitkeästi töitä. Kyseessä ei ole lavaviihteen esiintyjä, mutta toki lavaviihteen osaajien kanssa paljon yhteistyötä tekevävä tyyppi. Turkulainen elokuvaohjaaja Niko Kostet sai viime vuonna valmiiksi jo toisen koko pitkän elokuvansa ja tänä vuonna leffa on kiertänyt erilaisia elokuvafesivaaleja Suomessa ja ulkomailla. (Elokuvaohjaajillle elokuvafestivaalit ovat tavallaan niitä kykykilpailuja, joten sinänsä ei nyt olla kovin kaukana blogin teemasta). Tänä syksynä Christian Dreadful -elokuvan tekijä palkittiin Yhdysvalloissa, Texasissa South Texas Underground Film Festival -elokuvafestivaaleilla sarjassa Up and coming Filmmaker. Mahtavaa!

Christian Dreadful kertoo nousevasta rocklaulajasta, josta kiero manageri yrittää parhaansa mukaan muokata oman mielensä mukaisen tuotteen. Ohessa leffan traileri!

Kahdentoista vuoden päästä Turun Tähti -kisaan?

Turun Tähti on lavaviihteen monialakilpailu täysi-ikäisille, joten 2013 kilpailuun osallistujien ei tarvitse pelätä, että kuusivuotias honkongilaisvirtuoosi Tsung Tsung voisi ottaa osaa kilpailuun (oheisella videolla hän on 5-vuotias). Ihmelapsen soittovideo on katsottu YouTubessa yli kaksi miljoonaa kertaa eli aika moni on sen jo ehkä ehtinyt nähdä, mutta tällaista katsoo mielellään useammankin kerran.

Kolmevuotiaasta soittanut pikkukundi vieraili myös Ellen De Genres Shown yleisön ihmeteltävänä, sillä julkisuudessa oli arvuuteltu, oliko alkuperäinen video ehkäpä lavastettu. Nikolai Rimsky-Korsakovin Kimalaisen lento suorassa tv-lähetyksessä ei jättänyt sijaa epäilylle, this boy can play!

Turun Taideakatemian Torakkailta 9.11.2012

Turkulaisten ei tarvitse lähteä kaupungista voidakseen nähdä monipuolista sirkusta. Turun Taideakatemia kouluttaa monipuolisia & monialaisia sirkusalan ammattilaisia, joiden opinnoissa oleellisena osana ovat eri kokoiset ja luonteiset produktiot.

Marraskuun toisena perjantaina, 9.11.2012 Turun Taideakatemian sirkusopiskelijoiden yhdistys Sirkus Sorsa kutsuu kaikki sirkusnälkäiset Torakkailta -nimeä kantavaan, esittävän taiteen avoin lava -tapahtumaan klo 19.00 alkaen osoitteessa Sepänkatu 1. Tämä maksuton tapahtuma on siis kaikille avoin ja erinomainen tilaisuus päästä näkemään nuorta, freshiä suomalaista sirkusta!

Keppimanipulaattori Tuomas Vuorinen loisti Tähti-kisassa 2011

Sirkuksen toisen vuosikurssin sooloesitykset otsikolla Lupa Sooloilla pyörivät Köysiteatterissa 22.-29.11.2012. Kuusitoista sirkusopiskelijoiden itse itselleen ohjaamaan esitystä on koottu kahteen ohjelmakokonaisuuteen ja luvassa on mm. käsilläseisontaa, jonglöörausta, taikuutta, vanteita, trapetsia ja permantoakrobatiaa. Mahtavuutta! Köysiteatteri Linnankatu 56, 20100 Turku, Liput 5/2 € voi varata meilitse lippuvaraukset(at)turkuamk.fi

Sirkustietoutta ja sirkusarkea

Sirkuksen Tiedotuskeskus
Suomalaisen sirkuksen epäilemättä monipuolisin tietolähde ammattilaisille, amatööreille ja aieheesta kiinnostuneelle yleisölle on Sirkuksen Tiedotuskeskuksen www-kokonaisuus, Sirkusinfo. Sirkusinfo kertoo suomalaisen sirkuksen historiasta, nykysirkuksen muodoista, sirkuskoulutuksesta, ammattisirkuksista ja sirkuslaisista. Esityskalenteriin kirjataan sirkusinfon tietoon tulleet sirkusesitykset, Sirkka -tietokannasta voi hakea tarkempaa tietoa suomalaisesta sirkustaiteesta & sen tekijöistä ja esiintyvät taiteilijat voivat syöttää tietokantaan omat tietonsa.

Ammattilaisosiossa kerrotaan mm. haettavina olevista apurahoista ja muista sirkuksen tukimuodoista, kursseista, kansainvälistymismahdollisuuksista sekä ammattiliitoista, joihin taide- ja kulttuurialojen toimijat voivat liittyä. Sirkuksen Tiedotuskeskus julkaisee Sirkusinfossa myös suomalaisen sirkuksen tilastot.

Turun Tähti hopeaa 2006: taikuri Mikael Mikkonen & kiinalaiset renkaat

Sirkusteltta -blogi
Tamperelainen Kari Nieminen on kuvannut sirkuslaisia 1970-luvulta ja vuonna 2011 hän aloitti kertomaan harrastuksestaan Sirkusteltta -blogissa. Yli 10 000 kuvaa sirkusmaailmasta näpsineen Niemisen blogi valottaa värikkäästi myös sirkustelun historiaa ja sirkusmuotoja. Maastamme tuskin löytyy ketään sirkuslaisten elämää yhtä tiiviisti kuvannutta.

Lukeminen kannattaa aina vol I

Grimmin satujen ensijulkaisusta tulee kuluneeksi 200 vuotta. Nämä kansansaduista muokatut Ruususet, Tuhkimot, Punahilkat ja Tähkäpäät ovat täynnä karkeuksia, kieroiluja ja omituisuuksia. Maailmalla seikkaillessaan moni esiintyvä taiteilija kokee asioita, joita voisi epäilemättä kuvailla samoilla sanoilla. Omia puoliaan pitää osata pitää ja vaikka urapolkua olisikin tukemassa ja sudenkuopilta suojelemassa monia konkareita, kannattaa omaa tietotaitoaan kasvattaa myös tutustumalla monipuolisesti esiintyien taiteilijoiden maailmaa kartoittavaan kirjallisuuteen. Eniten kirjallisuutta lienee kirjoitettu muusikon uraa silmälläpitäen, mutta todella monista opuksista on apua kenelle tahansa esiintyvälle taiteilijalle.

Turun Yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta valmistunut Lottaliina Lehtinen työskentelee nykyään Suomen Muusikkojen Liitossa ja on artistien asialla. Lehtinen on koonnut muusikon sopimustietoutta- ja oikeutta kahteen opukseen suomeksi. Muusikon Sopimusopas on erinomainen opas jokaiselle, joka tahtoo oppia tuntemaan oikeutensa levy-yhtiöiden, managerien, agenttejen ja ohjelmatoimistojen villissä viidakossa. Hieman suppeampaan aihepiiriin keskittyy Artisti maksaa kiltisti, joka käsittelee tekijänoikeuslainsäädäntöä. Lottaliina Lehtinen kirjoittaa kolumneja RYTMI -lehteen, tässä artikkelissa esimerkiksi kerrotaan siitä, miten Suomi on muusikoiden Realitykisoihin liittyvien sopimusten edelläkävijä.